Minne elämä vei mut taas! Isä lähti työmatkalle Moskovaan, mutta tämä neiti otti suunnakseen Haminan. Olin pakannut taas laukkuni ja kamerani, tiedossa uusi reissu Rinteitten mökille :)
Oli huikee fiilis olla taas siellä! Tällä kertaa viivyin vaan pari yötä, mutta en vaihtaisi niitä mihinkään muuhun :) Viivyttiin terassilla, kokeiltiin kaikkea kuvaukseen liittyvää, syötiin lettuja... You name it :)
Tuukka (aka Tuke, Tuksu, Tukeliini...) halusi ehdottomasti ottaa kuvan, pari oman kultansa kanssa :) Ja rakas kevarihan se siellä komeilee :D Komee yksilö siellä takana, eikun...
Ihana Helke valmiina noutamaan keppiään :)
Valon kanssa otettiin mahtavia motionkuvia, joista tämä superman kuva oli kerrassaan legendaarinen ;)
 |
| Tuke kyl rakastaa olla kuvattavana :D |
 |
| Rakas Lumpparihan se siinä :) |
 |
| Lutunen Topias (aka Topi, Topsu, Topsuliini) |
Yhten iltan mentiin tutuille lettuja syömään (lettuja ei voi koskaan syödä liikaa). Pienessä idyllisessä villassa makoiltiin ja pelattiin korttia :) Ja piti vähän räpsiä kuvia taas! Vaikka välillä kamera päätyi toisen käsiin ja sitä itekki otti ihan rennosti ja nautti ;)
Ihan uskomaton mökkireissu taas! En oikein osaa kertoa tämän paremmin, fiilikset ihan toisissa sfääreissä ja kaikki tuntuu olevan juuri täydellistä. Jos kerran mahdollisuus tuli lähteä, niin miksei sitä lähtisi, eks je? Nimittäin ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu :)
Se fiilis ku porukat ottaa siellä syleillen vastaan eikä tunne oloansa ulkopuoliseksi. Ymmärsin ettei mitään voi pitää itsestäänselvyytenä, joten kaikki tuntui paljon erilaisemmalta; auringonlasku tuntui olevan hienompi kuin koskaan, nauru kuulosti olevan maailman kauneinta musiikkia ja jopa halauskin tuntui olevan kuin sadoista sanoista ja tunteista kiteytynyt ele.
Astuessaan bussiin olisi vaan halunnut kääntyä tulosuuntaan ja juosta takaisin.
Sen sijaan kiitän kaikkia taas yhteisistä hetkistä, enkä malta odottaa milloin näemme seuraavan kerran :) Toivottavasti se aika koittaa pian <3
No comments:
Post a Comment