So, about that...

Kirkko jonka avulla tiesi missä päin koulu sijaitsi.

Eli joo, lupasin kirjoitella vähän Pietarin matkasta. Kuvia on ihan naurettavan vähän, vaikka kamera oli laukussa mukana koko ajan. Pari kertaa sen vaa viitti vetää laukusta, muuten se siel lisäsi painoa mukavasti.

Meitä lähti kymmenen nuorta kolmen opettajan tuella keskiviikkona aamulla. Ja vaikka bussilla mentiin, niin ei ollut tylsää matkan aikana :) Matka meni vaivatta, mutta perillä sitten oli yli kaksi tuntia lusmuiluaikaa, koska jostain syystä saapumisaika oli ollut tiedossa kaikilla väärä...

Isäntäperheen poika oli hyvin mukava, hiukankin ujonpuoleinen, mutta ystävällinen ja huomaavainen. Hänen perheensä kämppä oli rempassa, joten asuimme koulututun kanssa mummin luona vastapäisessä ovessa. Ensireaktio kämpästä oli huikea... Ikinä ennen nähnyt sellaista. Tuntui niin oudolta kulkea verkkareissa iltasin! Olisi melkein sama asia kuin pukea illallismekon mökillä :D

Pari ekaa aamupäivää vietettiin koululla, missä tehtiin projekteja. Koulun jälkeen yleensä oli yhteistä toimintaa, mm. perinteiset kansanleikit, visiitti ekokeskuksessa, citytour-ajelu ja kävelyt. Mut varsinkin viikonloppuna oli paljon vaapata aikaa! Ehdin käydä Ilyan luona kaupassa sekä piipahtaa mummon kanssa ukin luona, missä oli tarjolla kakkua ja samppanjaa (oi miksi...). Sen jälkeen ehdin vielä hyvin käydä shoppailemassa Galeriassa ystävien kanssa.
Lauantaina näin Eliseyn. Kävimme idyllisessä kahvilassa juomilla, ja että siellä oli rentoa... Koko matka oli ollut siihen asti kuin hauskaa ja impulsiivista työtä, jossa projekteihin syvennytään, reittejä mietitään ja luentoja käännetään. Eliseyn kanssa sain vihdoinkin jotenkin rentoutua; olihan vieressä ihminen joka on tuntenut sinut jo kauan ja kaikki muodollisuudet pystyi jättää väliin. Suomalaiset ja venäläiset ystävät olivat tuolloin Talvipalatsissa. Loppuillan vietimme lähes kaikki yhdessä kahvilassa.

Pieni sisustuselementti isäntäperheen luona.

 

Tutustuin niin upeisiin ihmisiin matkalla! Koko reissun paras asia :) Heitä kaikkia tulee ikävä. Samoin yhdessä vietettyjä hetkiä! Onneksi venäjäntaitoni on hyvä, niin pystyin vaivatta kommunikoimaan :) Uskon kyllä että sain elinikäisiä ystäviä Pietarista.Odotan innolla että pääsen ensi kerralla Pietariin, niin pääsen tapaamaan joitakin heistä. Kieli rikastuttaa elämää :)

Hyvästit olivat lyhyet ja huomaamattomat. Tuntui kuin heti seuraavana päivänä saisi taas juosta bussiin ehtiäkseen kouluun tai kahvilassa tilaisi normikaakaonsa. Oli jotenkin haikeeta huomata olevansa taas täällä pikkuisessa kyläpahasessa. Kaikki niin hiljaista... Ja korutonta. Jopa harmaa näytti erilaiselta kuin pitkin Pietarin historiaallisia valtakatuja.

Ei vaineskaan, on se ihanaa myös olla kotonakin :) Monia ystäviä pitäisi tavata, ja kaikenlaisia synttärijuhlia sekä tapahtumia tulossa! Kevätkin jo rupee pikkuhiljaa rantautuu tänne päin. Kohta pääsee pyöräilee ja ulkoilee ulos :)

Eipäs tässä muuta, paluu arkeen. Muistelen reissua yhdestä parhaimmista, vaikka se kestikin hassut viisi päivää. Uskomattomia asioita voi tapahtua sinä aikana :)


Temptation

Siitä on ollut jo jonkin aikaa taas! Piti kyllä kirjoittaa jo paljon aikasemmin, mutta niin :D Vielä oon ehtinyt käydä koulutovereiden kans Pietaris ystävyyskoulun luona, mutta siitä myöhemmin.

Yks päivä katoin ikkunasta ulos, nappasin kameran ja sanoin isälle että nyt lähetää Stadiin! Kiva sää kun oli, niin raahasin veljen ja siskon ulos vähän kuvailee ja muutenkin viettää aikaa :)

Söpöjä pikkuisia <3

Katos, Emily huomasi paparazzinsa!

"Anna käsi!"

Lumppari tuli kerrankin Porvooseen Stadist! Jo monta kertaa on ollut aikomus, mutta tällä kertaa sanahelinän sijaan pääsikin tänne pikkukaupunkiin asti. Koeviikko oli just ohi, niin ei ainakaan tylsät koulujutut pyörinyt mielessä! Yhdessä sit ehittiin käydä Rongos juomas kahvia, Timbaalis syömäs etanoita ja Paahtimos viel ottaa kaakaot ja kakkupalat. Illaks ostettiin viel wokkiainekset ja vuokrattiin pari leffaa. Kunnon ilta oli tiedossa :)

Jude the Astronaut basilika

Aamupalaks tuli tehtyä täyteläisiä suklaisia skotlantilaisia pannukakkuja kuuman suklaakastikkeen kera... Ja kyllä, ne ovat yhtä hyviä miltä kuulostavatkin! Toheloinniks meni sekin kokkaus, jokaisesta pannarista tuli ihan eri värinen ja kokoinen :D
 

Brunssin jälkeen aikaa jäi vielä, joten nappasin kameran, annoin Lumpparille randomisti joitakin tavaroita jotka sattu olemaan lähettyvillä, ja räpsin kuvia. Siis niin ihmeasetelmia ja päähänpistoja, kunhan vaa olisi hauskaa. Suosittelen kyllä spontaanista valokuvaamista! Syntyy mahtavia, outoja kuvia ja naurunhetkiä muistettavaksi!

Uusi jakso on alkanut tosi kivasti. Vaikka onkin vaan neljä kurssia, tuntuu että hommia riittää samalla tavalla jos olisi seitsemän! Enkun kursseilla pitää kirjoittaa paljon esseitä, kun valmistaudutaan kirjoituksiin ja äikänkin kurssilla pitäisi lukea klassikoita. Lisäksi haluaisin niin mielelläni jo vihdoinkin lukea omiakin kirjoja, jotka on odottanut vuoroaan kirjapinossaan. Ja tokihan kaikki projektit, tapaamiset, keikat ja harkat vie tilaa kalenterista... Mutta sehän on kivaa et tekemistä ja vilskettä riittää :)

Pietarireissun jälkeen on vähän kuumeinen olo, johtunee väsymyksestä. Tänään koulussa oli iha laiskiaisfiilis. Mut pianhan täs saa normirytminsä kiinni :)

Huomenna varmaankin yritän kirjoittaa vähän Pietarin reissusta. Nyt kyl nukkumaan ni saa uutta virtaa huomiseen!